Olen seurannut suomalaista keskustelua ultraprosessoidusta ruoasta pitkään ja täytyy sanoa, että välillä sitä on melko hämmentävää seurata.
Tutkimuskirjallisuuden määrä on jo valtava. Runsas ultraprosessoidun ruoan käyttö on yhdistetty toistuvasti lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja useisiin muihin terveysongelmiin. Silti Suomessa keskustelu tuntuu palaavan vähän väliä takaisin lähtöruutuun.
”Onko NOVA varmasti riittävän hyvä luokitus?” ”Voiko teollisen prosessoinnin vaikutuksen erottaa sokerista, suolasta, energiatiheydestä, vähäisestä kuidusta ja kaikesta muusta?” ”Entä onko prosessointi itsessään aina ongelma?”
Tätä keskustelua voidaan käydä loputtomiin ja nähtävästi juuri näin halutaan Suomessa tehdä.
Tämän vuoden toukokuussa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm piti ultraprosessointia käsittelevässä asiantuntijawebinaarissa esityksen otsikolla: ”NOVA-luokitus ja ultraprosessoidut ruoat – paljon melua liki tyhjästä.” Ja Ruokaviraston ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tämän vuoden linjauksessa taas todetaan: ”Ravintosisältö tärkeämpää kuin prosessoinnin aste.”
Viesti on aika selvä ja tässä vaiheessa käännetään katse Suomen rajojen ulkopuolelle
Vuoteen 2026 mennessä 15 maan kansallisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan välttämään tai rajoittamaan ultraprosessoituja ruokia NOVA-ajatteluun pohjautuen: Brasilia, Belgia, Chile, Kolumbia, Ecuador, Ranska, Intia, Israel, Malesia, Malediivit, Meksiko, Peru, Sri Lanka, Uruguay ja Sambia. Mukana ovat myös EU-maat Ranska ja Belgia.
Brasilian kansallinen ravitsemusohje: Vältä ultraprosessoitujen ruokien käyttöä.
Perussa viesti on käytännössä sama: Suojele terveyttäsi välttämällä ultraprosessoituja ruokia.
Sitten 2026 tammikuussa kajahti USA:sta: EAT REAL FOOD = syö oikeaa ruokaa.
Yhdysvallat ei ole ottanut suoraan NOVA-luokitusta ravitsemussuositustensa perustaksi. Tämä pitää mainita, mutta FDA ja USDA kehittävät parhaillaan omaa virallista määritelmäänsä ultraprosessoidulle ruoalle. Tutkimuksessa on edelleen avoimia kysymyksiä ja se myönnetään. Silti kansalaisille voidaan sanoa: ”Eat real food. Rajoita pitkälle prosessoituja ruokia.” Ja joidenkin pitkälle prosessoitujen tuoteryhmien kohdalla virallisessa ohjeessa käytetään jopa sanaa avoid – vältä.
Tässä kohtaa on syytä ihmetellä suomalaista keskustelua. Kuinka paljon näyttöä me oikein odotamme?
NOVA ei ole täydellinen luokitus, se tiedetään. Eikä kaikki ultraprosessoitu ruoka ole samanlaista. Nykyiset tutkimukset eivät vielä pysty aukottomasti kertomaan, kuinka suuri osa havaituista terveyshaitoista johtuu itse prosessoinnista. Mutta prosessoinnin aste näyttää olevan jopa suuremmassa osassa terveyshaittoja kuin ravintosisältö – ja se on täysin päinvastoin mitä suomalaiset asiantuntijat kertovat.
Täydellistä ravitsemustieteellistä näyttöä odottaessa voi tulla aika pitkäksi
Kansanterveydelle hyödyllinen ohje ei lopulta olisi kovin vallankumouksellinen – Syökää enemmän oikeaa ruokaa.
Kasviksia, marjoja, hedelmiä, kalaa, lihaa, kananmunia, palkokasveja, pähkinöitä, tavallisia maitotuotteita. Ruokaa, jonka vielä tunnistaa ruoaksi. Ja vähemmän teollisesti pitkälle muokattuja tuotteita. Tämän ei pitäisi olla ihan mahdoton ajatus, mutta jostain kumman syystä meillä linja on erilainen. Ja tässä kohtaa tarina muuttuu vielä hieman.
Guardian ja tutkivan journalismin Lighthouse Reports selvittivät, mitä tapahtuu silloin, kun valtiot eivät enää vain keskustele epäterveellisten teollisten elintarvikkeiden ongelmista vaan alkavat oikeasti tehdä niille jotain.
Elintarviketeollisuus vie asian oikeuteen.
Lighthouse Reports kartoitti vuosilta 2010–2025 yhteensä 239 oikeusprosessia kuudessa maassa, joissa elintarviketeollisuus on käyttänyt oikeusjärjestelmää ravitsemukseen liittyvien kansanterveystoimien vastustamiseen tai haastamiseen.
Oikeutta on käyty esimerkiksi varoitusmerkinnöistä, lasten markkinoinnin rajoittamisesta, virvoitusjuomaveroista ja muusta epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvasta sääntelystä.
Kun näiden prosessien kestot lasketaan yhteen, saadaan 595 vuotta oikeudenkäyntejä. Jo ratkaistuista tapauksista noin kolme neljästä on päättynyt elintarviketeollisuuden tappioon ja oikeusprosessi voi kestää vuosia. Se maksaa rahaa, sitoo viranomaisten resursseja, viivyttää sääntelyä ja voi saada seuraavan maan miettimään pari kertaa, haluaako se lähteä samaan taisteluun.
WHO:n pääjohtaja on käyttänyt tästä termiä regulatory chill.
Kaikki nuo 239 oikeusprosessia eivät koske NOVA-luokitusta tai edes suoraan ultraprosessoitua ruokaa. Mukana on esim. sokeripitoisuuteen perustuvia veroja ja ravintosisältöön perustuvia varoitusmerkintöjä.
Samaan aikaan kun teollisuus tappelee oikeudessa asioista, tapahtuu jotain myös toiseen suuntaan. Yhteiskunta alkaa haastaa elintarviketeollisuutta. Tästä esimerkkinä San Franciscon kaupunki, joka haastoi joulukuussa 2025 oikeuteen kymmenen suurta elintarvikeyhtiötä nimenomaan ultraprosessoiduista ruoista. Mukana ovat muun muassa Coca-Cola, PepsiCo, Kraft Heinz, Mondelēz, General Mills ja Nestlé.
Kaupunki syyttää yhtiöitä ultraprosessoitujen tuotteiden kehittämisestä ja markkinoinnista tavalla, joka on sen mukaan edistänyt kroonisia sairauksia ja aiheuttanut kansanterveyskriisin.
Kaupungin lakimies David Chiun viesti oli aika suora: yritykset rakensivat kansanterveyskriisin, tekivät sillä valtavat voitot ja nyt niiden pitää ottaa vastuuta aiheuttamistaan haitoista.
Tämä on vielä tietenkin San Franciscon kaupungin esittämä syytös, ei oikeudessa todistettu asia. Kanne on käsiteltävä ja väitteet testattava oikeudessa. Mutta kun tätä kaikkea katsoo samassa kuvassa, kontrasti Suomeen alkaa olla melkoinen.
15 maata ohjaa kansallisissa ravitsemussuosituksissaan vähentämään tai välttämään ultraprosessoituja ruokia NOVA-ajatteluun pohjautuen.
Yhdysvallat sanoo EAT REAL FOOD ja kehottaa rajoittamaan pitkälle prosessoituja ruokia.
WHO valmistelee omaa ultraprosessoitua ruokaa koskevaa ohjeistustaan.
San Francisco haastaa kymmenen suurta elintarvikeyhtiötä oikeuteen ja puhuu suoraan ultraprosessoituihin ruokiin liittyvästä kansanterveyskriisistä.
Ja toisessa suunnassa elintarviketeollisuus käy oikeustaisteluita erilaisia varoitusmerkintöjä, markkinointirajoituksia, veroja ja muita kansanterveystoimia vastaan.
Entä Suomessa? Me keskustelemme edelleen siitä, onko prosessoinnin aste ylipäätään asia, josta ihmisille pitäisi puhua. Tätä taustaa vasten ilmaisu ”paljon melua liki tyhjästä” alkaa kuulostaa aika rohkealta ja mielestäni myös tarkoituksenmukaiselta.
NOVAa saa kritisoida, mutta jos 15 maata on katsonut tämän lähestymistavan puutteineenkin riittävän käyttökelpoiseksi kansanterveyden ohjaamiseen, ehkä keskustelua pitäisi joskus käydä myös jostain muusta kuin NOVAn puutteista.
Miksi WHO valmistelee omaa UPF-ohjeistustaan? Miksi Yhdysvallat päätyi sanomaan kansalaisilleen Eat Real Food jo ennen kuin maan oma virallinen UPF-määritelmä on edes valmis?Ja miksi tämän kaiken ympärillä liikkuu näin valtavasti rahaa, lobbausta ja oikeusprosesseja?
Mikään näistä asioista ei todista, että NOVA olisi täydellinen. Eikä sitä, että jokainen NOVA 4 -luokkaan päätyvä tuote olisi automaattisesti yhtä haitallinen. Sellaista ei tarvitse väittää. Mutta ehkä meidän pitäisi Suomessa pikkuhiljaa lopettaa käyttäytyminen kuin kysymys olisi edelleen siitä, onko tässä mitään nähtävää.
Maailmalla keskustelu on jo siirtynyt eteenpäin. Meillä väitellään vielä luokituksesta.
Ongelma ei enää ole siinä, ettei näyttöä olisi tarpeeksi. Ongelma on siinä, kuinka paljon näyttöä olemme päättäneet vaatia ennen kuin suostumme tekemään mitään.
Lähteet:
1. Lighthouse Reports. Big Food vs. The People. 22.7.2026.
2. The Guardian. “If all else fails, sue”: how ultra-processed food firms are using the courts to obstruct health rules. 22.7.2026.
3. San Francisco City Attorney. San Francisco City Attorney Chiu Sues Largest Manufacturers of Ultra-Processed Foods. 2.12.2025.
4. Ruokavirasto & Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ultraprosessoitu ruoka ja ravitsemussuositukset. 12.3.2026.
5. Elintarviketieteiden Seura / Kehittyvä Elintarvike. Ultraprosessointi: Mitä, miksi ja miten se vaikuttaa meihin? Asiantuntijawebinaari 25.5.2026.
6. Mikael Fogelholmin esitys: NOVA-luokitus ja ultraprosessoidut ruoat – paljon melua liki tyhjästä.
7. U.S. Department of Health and Human Services & U.S. Department of Agriculture. Dietary Guidelines for Americans, 2025–2030. 2026.
8. U.S. Food and Drug Administration & U.S. Department of Agriculture. Request for Information on a Uniform Federal Definition of Ultra-Processed Foods. 2025–2026.
9. Monteiro CA ym. What Do Nova and the Ultraprocessed Food Concept Offer to Public Health Nutrition? American Journal of Public Health, 2026.
10. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO). Food-based dietary guidelines. Maakohtainen kansallisten ravitsemussuositusten tietokanta.
11. World Health Organization (WHO). Guideline Development Group for Ultra-Processed Foods. 2025–2026.
Jani Tuominen 17.8.26, ensijulkaisu Facebookissa.
Näytä vähemmän