Ristijärven kuntalaisaloite

1) Perusteluita aloitteelle

Monet terveydelliset haasteet kuten autoimmuunisairaudet, neurologiset häiriöt, allergiat, aineenvaihduntasairaudet, ruoansulatusvaivat ja iho-oireet ovat olleet Suomessa kasvussa. Suomi on yksi maailman kärkimaita, kun tarkastellaan tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuutta.

Yhä useammin eri sairauksien ja terveysongelmien taustalla on havaittu yhteyksiä suoliston hyvinvointiin ja sen monimuotoiseen mikrobiomiin. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston mukaan suolistomikrobit voivat edistää sekä terveyttä että sairautta, ja niitä on yhdistetty mm. autoimmuunitauteihin, allergioihin, mielenterveyteen ja aineenvaihduntaan.

Suolisto ei ole vain ruoansulatuskanava, vaan keskeinen osa immuunipuolustusta, hermostoa, hormonitoimintaa ja ravinteiden imeytymistä. Suolistomikrobiston epätasapaino ja suolen limakalvon heikentyminen voivat altistaa kehoa tulehduksille ja monenlaisille sairauksille.

Tällä hetkellä lasten koulu- ja päiväkotiruokailussa on paljon pitkälle prosessoituja, lisäaineita sisältäviä tuotteita, joiden vaikutuksista suolistoterveyteen ei ole vielä täydellistä ymmärrystä.

Tarkastellaan tässä esimerkkinä päiväkodin ruokalistalta löytyvää ruskeaa kastiketta ja sen ainesosaluetteloa:

vesi, kasvirasvasekoite (Rasvaton MAITO (Suomi), vesi, rapsiöljy, muunnettu maissi- ja tapiokatärkkelys, emulgointiaine (E472e), aromi, väri (betakaroteeni).), ruskea peruskastikeaines (Muunnettu tärkkelys, riisijauho, maltodekstriini, sokeri, aromi, suola, hiivauute, paahdettu sipuli, auringonkukkaöljy, väri (E150c), salvia.), rypsiöljy, kasvisliemijauhe (Suola, aromi, maltodekstriini, sokeri, maissitärkkelys, porkkana, sipuli, tomaatti, purjo, rapsiöljy, persilja, mustapippuri.), sipulijauhe (Sipulijauhe (muu kuin EU).)

Seuraavaksi vaihtoehto, miltä ruskea kastike voisi ainesosaluetteloltaan lasten ruokalistalla näyttää:

Vesi, voi, vehnäjauho, sipuli, jodioitu suola (ilman paakkuuntumisenestoainetta) ja valkopippuri.

Sotkamossa esitetyn aloitteen pohjalta on pyydetty asiantuntijalausunnot Kainuun hyvinvointialueelta ja todettu, että ruoka noudattaa virallisia ravitsemussuosituksia. Tässä ei ole kyse siitä. Voimme tehdä päätöksiä parantaaksemme ruoan laatua ja pyrkiä siihen, että ainesosaluettelon ainekset olisivat helposti ruoaksi tunnistettavia.

Tässä kohtaa on syytä painottaa:

1) Lisäaineiden yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu riittävästi (ns. cocktail-efekti).
2) Turvallisuusstandardit eivät aiemmin ole huomioineet mikrobiomin roolia.

Tutkimus käy tällä hetkellä vilkkaana eri lisäaineiden, kuten säilöntäaineiden ja emulgointiaineiden vaikutuksesta suolistotervyteen. Ruokalistojen välipalatuotteet ja kasvisruoat sisältävät mm. karrageenia. Sen vaikutusta suolistoon on nyt tutkittu myös ihmisillä. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa terveet nuoret miehet nauttivat lyhytaikaisesti lisääntynyttä määrää karrageenia. Tutkimus viittaa siihen että karrageenin kulutus, kuten on havaittu eläinkokeissa, voi heikentää suolen seinämän toimintoa. Sillä voi olla pitkäaikaisia ​​terveysvaikutuksia ja se voi lisätä tulehdussairauksien riskiä. Jos tällaisia muutoksia havaitaan terveillä aikuisilla, on perusteltua pohtia, millaisia vaikutuksia sillä voi olla pieniin lapsiin.

Esimerkki päiväkodin välipalasta:

Mansikkarahka:
maitorahka (pastöroitu rasvaton MAITO, hapate.), mansikkapalahillo (Sokeri, mansikka 35% (EU ja muu kuin EU), vesi, sakeuttamisaine (pektiini), happamuudensäätöaine (sitruunahappo), säilöntäaineet (kaliumsorbaatti, natriumbentsoaatti).), vispikerma (KERMA, laktaasientsyymi, stabilointiaine (karrageeni).), maustamaton jogurtti (Pastöroitu, rasvaton MAITO, MAITOPROTEIINI, D-vitamiini ja hapate.), maissitärkkelys kylmäliukoinen (Muunnettu tärkkelys (maissi EU)), vanilliinisokeri (Sokeri (EU), vanilliini (n. 2 %).)

Esimerkki paremmasta vaihtoehtosta:

maitorahka (pastöroitu rasvaton MAITO, hapate), suomalainen mansikka/mansikkasose, kuohukerma (pästoroitu KERMA), luonnonjogurtti (Pastöroitu MAITO ja hapate), (sokeri) ja vaniljajauhe

Mitä meidän pitäisi yleensäkkin tarjota? Tähän kysymykseen näyttää olevan melko yksinkertainen vastaus, jonka evoluutiohistoriamme tarjoaa: Enimmäkseen ”kokonaisia”, eli ei juurikaan runsaammin käsiteltyjä ruokia. Tämä lähestymistapa vastaa lukuisten ravitsemustutkimusten havaintoja, joissa ”kokonaiset” elintarvikkeet yhdistetään johdonmukaisesti hyvään terveyteen.

3. Kunnan vetovoiman ja elinvoiman vahvistaminen puhtaalla kouluruoalla

Laadukkaampi koulu- ja päiväkotiruoka voi tehdä kunnasta vetovoimaisemman perheille ja lapsiperheiden muuttokohteena houkuttelevamman. Tämän päivän vanhemmat ja tulevat vanhemmat ovat yhä tietoisempia ruoan vaikutuksista lasten terveyteen. Panostamalla lasten ruokailuun kunta voi erottua edukseen ja saada osakseen positiivista huomiota. Kehittyminen tarkoittaa kykyä katsoa tulevaisuuteen. Aito, puhdas ja turvallinen ravinto on tulevaisuutta.

Vertailutietoa muista kunnista:

Useat kunnat Suomessa ovat jo heränneet koulu- ja päiväkotiruoan laadun merkitykseen. Viime aikoina on eri puolilla maata jätetty samansuuntaisia kuntalaisaloitteita ultraprosessoidun ruoan vähentämiseksi – mm. Kokkolassa, Tuusulassa, Oulussa, Sotkamossa, Kuhmossa ja Turussa on kuntalaiset vaatineet muutosta. Nämä aloitteet kertovat laajasta huolesta lasten ruokailun laadusta ja antavat selkänojaa myös meidän aloitteellemme: kyse ei ole yksittäisestä tempauksesta, vaan valtakunnallisesta ilmiöstä, jossa halutaan palauttaa aito kotiruoka lasten lautasille.

4. Miten muutosta voitaisiin lähteä edistämään:

Perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa nykyiset koulu- ja päiväkotiruokalistat:
– Mitkä ruoat tai komponentit koetaan erityisen ongelmallisiksi (ultraprosessoidut, lisäaineet yms)?
– Mitä vaihtoehtoja näiden tilalle on saatavilla – esimerkiksi vähemmän prosessoidut, itse valmistetut?
– Taloudelliset mahdollisuudet, tuleeko lisäkustannuksia ja lisärahoituslähteiden kartoittaminen
– Arvio käytettävissä olevista resursseista nykytilanteessa, jossa ruoka ostetaan ulkopuoliselta toimittajalta ja onko mahdollista valmistaa paikallisesti tulevaisuudessa.

Alussa jo pienillä muutoksilla voidaan edetä kohti parempaa ja aidompaa koulu- ja päiväkotiruokaa.