Onko kaikki ruoan prosessointi samaa?​ Osa 2

Sotkamon kunnanvaltuuston kokouksessa 25.3.2025 käsiteltiin aiemmin syksyllä tehtyä kuntalaisaloitetta, joka koski ultraprosessoidun ruoan poistamista päiväkotien ja koulujen ruokailuista. Kun aloite tuli käsittelyyn omassa pykälässään, Sotkamon ateria- ja siivouspalvelujohtaja totesi kunnanvaltuustolle heti puheenvuoronsa alussa: ”Kaikki ruokahan on prosessoitua. Sitä on kuorittu, keitetty tai paistettu tai mitä sille sitten onkaan tehty.” Hän lisäsi myös: ”Ruoan prosessointiaste ei määrittele sen terveellisyyttä, vaan ravintosisältö.”.

Mieleen jäivät myös puheenvuorot muilta Sotkamon kunnanvaltuutetuilta, kuinka vähällä rahalla Sotkamon kunnan ruoantekijät suorastaan taikovat terveellistä ja hyvää ruokaa lapsille. Itse asiasta kokouksessa ei juuri puhuttu ja kuntalaisaloitteen tarkoitus jäi kokonaan käsittelemättä. Niinpä kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen aloitteen loppuun käsitellyksi. Eli suomeksi, ruoka on hyvää ja sillä sipuli. Mitään muutoksia ei tulla tekemään eikä kuntalaisaloitteessa ehdotettuihin muutoksiin kommentoitu.

Sotkamon kunnanvaltuuston tapaa ja ymmärrystä käsitellä kuntalaisaloite voisi verrata pulushakkiin. Se on shakkipeli, joka päättyy niin, että pulu lentää paikalle, kaataa kaikki pelinappulat, kakkii pelilaudalle ja lopuksi julistautuu voittajaksi.

Aiemmassa kirjoituksessa pohdin, onko ravitsemusterapeuteille, kuntien ja kaupunkien viranhaltijoille kaikki ruoan prosessointitavat todellakin samaa. Sotkamon kunnanvaltuuston käsittelemä kuntalaisaloite ja ymmärrys asiasta vahvistaa edelleen sitä, kuinka tietämättömiä asioista ollaan, vaikka ollaan tekemisissä ateria- ja siivouspalvelujohtajan ja ravitsemusterapeuttien eli ravitsemuksen alan ammattilaisten kanssa.

Vanhempien vaatimuksissa päiväkoti- ja kouluruoan lisäaineiden poistamisesta tai edes vähentämisessä ollaan mielipuolisessa tilanteessa. Ravitsemusterapeutit ja ravitsemussuositukset eivät suosittele ultraprosessoitua ruokaa syötäväksi päivittäin. Samaan aikaan ravitsemusterapeutit väittävät, että ruoan prosessointiaste ei määrittele sen terveellisyyttä, vaan ravintosisältö. Eli kun makroravinteet ja energiansaanti toteutuvat ravitsemussuositusten mukaan, kaikki on hyvin.

Ravitsemusterapeutit lähestyvät ruokavaliota usein joustavasti ja kokonaisvaltaisesti. He voivat hyväksyä, että ultraprosessoidut ruoat voivat olla osa ruokavaliota silloin tällöin, kunhan kokonaisuus on tasapainoinen ja perustuu pääasiassa ravitseviin, prosessoimattomiin tai vain vähän prosessoituihin elintarvikkeisiin. Entä nyt, kun iso osa päiväkodeissa ja kouluissa lapsille tarjotuista ruoista ovat ultraprosessoituja? Lapset siis syövät päivittäin ultraprosessoitua ruokaa ainakin kerran päivässä. Onko se aiemmin mainittua silloin tällöin? Mielestäni ei.

Sotkamossa oli 26.3.2025 tarjolla lounaaksi makaronilaatikko ja sen ainesosaluettelo oli seuraavanlainen:

Makaronilaatikko Vesi, Makaroni täysjyvä (TäysjyvädurumVEHNÄjauho (70%), durumVEHNÄjauho, vesi. Saattaa sisältää pieniä määriä kauraa, ruista.) (gluteeni, kaura, ruis, vehnä), Broileri-nautajauheliha (Jauhettu suomalainen broilerin- ja naudanliha, jodioitu suola.), Kerma ruoka 15% laktoositon (KERMA (sisältää MAITOA), stabilointi- ja happamuudensäätöaineet (E412, E331, E1450).) (maito), Kastikeaines vaalea kylmäsuurus (Muunnettu perunatärkkelys, glukoosisiirappi, suola, sokeri, hiivauute, emulgointiaine (E 451), aromi, kurkuma, riisijauho.), Sipuli kuutio (sipuli (100 %)), Juustocreme laktoositon (Vesi, juusto vähintään 37% (MAITO, hapate, suola, juoksute, happamuudensäätöaine (kalsiumkloridi), laktoositon voi, sulatesuolat (E331, E452, E339), muunnettu tapiokatärkkelys, happamuudensäätöaine (sitruunahappo), väri (betakaroteeni).) (maito), Capsi Lihaliemijauhe, Ruokasuola (Suola, jodi (2,5 mg/100g), paakkuuntumisenestoaine (E535)), Jauhelihamauste (Suola, sipuli (37%), valkosipuli, yrtit (persilja, kirveli, basilika), punainen paprika, mustapippuri (1,2%), cayennepippuri.)

Onko tämä ultraprosessoitua ruokaa?

Sisältämät lisäaineet ja teolliset komponentit:
1. E412 (guarkumi) – sakeuttamisaine
2. E331 (natriumsitraatti) – happamuudensäätöaine
3. E1450 (oktenyylisukkinaattitärkkelys) – stabilointiaine
4. E451 (trifosfaatit) – emulgointiaine
5. E452 (polyfosfaatit) – sulatesuola (käytetään juustossa)
6. E339 (natriumfosfaatit) – happamuudensäätöaine
7. E535 (ferrosyanidi) – paakkuuntumisenestoaine
8. Muunnettu perunatärkkelys – teollisesti käsitelty tärkkelys
9. Glukoosisiirappi – teollinen makeuttaja
10. Hiivauute – makua vahvistava aine

Makaronilaatikko sisältää sekä minimaalisesti prosessoituja ainesosia (jauheliha, sipuli) että selkeästi ultraprosessoituja komponentteja (kastikeaines, juustocreme, lihaliemijauhe). Koska siinä on useita teollisia lisäaineita, makuaineita ja muunnettuja tärkkelyksiä, se kuuluu NOVA 4 -luokkaan eli ultraprosessoitu ruoka.

On tärkeää tiedostaa, ettei ole olemassa kattavaa tutkimusta, jossa olisi selvitetty kaikkien elintarvikkeissa käytettyjen lisäaineiden yhteisvaikutuksia ihmiseen pitkällä aikavälillä. Suurin osa lisäaineista arvioidaan yksittäin eläinkokeiden ja toksikologisten tutkimusten perusteella, mutta lisäaineiden mahdollisia yhteisvaikutuksia toistensa kanssa ei tutkita systemaattisesti. Elintarvikkeissa käytetään satoja eri lisäaineita, ja niiden mahdollisten yhdistelmien tutkiminen olisi erittäin monimutkaista ja kallista.

Jotkut tutkijat ovat huolissaan siitä, että yksittäin turvallisiksi arvioidut lisäaineet voivat yhdessä vaikuttaa elimistöön eri tavalla kuin erikseen. Esimerkiksi tietyt fosfaatit (E450–E452) voivat edistää munuaisten toimintahäiriöitä. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että tietyt lisäaineet voivat yhdessä voimistaa haittavaikutuksia, kuten suoliston mikrobiomin häiriöitä tai aineenvaihdunnan muutoksia.

Vaikka yksittäiset lisäaineet on ehkä testattu turvallisuuden varmistamiseksi, niiden pitkäaikaisia yhteisvaikutuksia ei ole kattavasti tutkittu. Tämä on yksi syy, miksi monet ravitsemusterapeutit muualla maailmalla ja tutkijat suosittelevat syömään mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa ja keskittymään luonnollisiin, vähän prosessoituihin elintarvikkeisiin.

Milloin Suomessa ravitsemusterapeutit, kaupunkien ja kuntien viranhaltijat ymmärtävät tämän?