Kou­lu­lou­nas 2030 – asian­tun­ti­joi­den mukaan täy­del­li­nen

Julkaistu Kalevassa 1.4.2026

Suomalainen kouluruoka ottaa jälleen maailmanlaajuisia edistysaskelia ja näyttää, millaista on kestävän kehityksen kouluruoka vuonna 2030 ilmaston pelastamiseksi ja kaikkien terveyden hyväksi. Viikon esimerkkiruokalista on nyt julkaistu ja ravitsemisalan asiantuntijat kuvaavat sitä ravitsemukselliseksi läpimurroksi, joka huomioi erityisesti kestävän kehityksen, ilmaston sekä terveyden.

Maanantaina on tarjolla kasvisnaggikeitto. Se on kasvipohjainen proteiinikokemus liemessä. Keiton tärkein elementti on kasvisnakki eli naggi. Tämä innovatiivinen keitto valmistetaan metyyliselluloosasta, stabilointiaineista, hiivauutteesta sekä erilaisista aromeista. Nämä kaikki yhdessä luovat kokemuksen entisaikojen makkarakeitosta.

Tiistaina tarjoillaan kuudentoista ainesosan pihvi. Sen perusraaka-aineena toimii lyhyehkön tehdaskierroksen käynyt soijaproteiini, joka on lopuksi kuumassa paineessa puristettu kuitumaiseksi massaksi. Lihaa pihvissä on symbolisesti kaksi prosenttia muistuttamassa ruokakulttuurimme historiasta. Loppurakenne tehdään stabilointi- ja emulgointiaineista. Lihan makua pihviin tuovat erilaiset aromiaineet. Paistomainen pinta luodaan karamellisoidun sokerin avulla.

”Kokonaisuuden viimeistelevät stabilointiaineet ja tärkkelykset, jotta ruoka muistuttaisi mahdollisimman paljon pastavuokaa.”

Keskiviikon suosikki on hiilineutraali ja vastuullinen pastavuoka. Kermainen suutuntuma luodaan siemenistä tehdystä öljystä, joka puretaan tehtaassa osiin ja rakennetaan uudelleen teknologisten prosessien avulla auringonkeltaiseksi terveysöljyksi. Kokonaisuuden viimeistelevät stabilointiaineet ja tärkkelykset, jotta ruoka muistuttaisi mahdollisimman paljon pastavuokaa. Ruoka on ilmastolle kevyt ja teknologialle ihanteellinen.

Torstaina syödään perinteisesti herneproteiinikeittoa. Keiton koostumus ja rakenne kruunataan muutamalla stabilointi- ja emulgointiaineella, parilla tärkkelyksellä ja makusävyä tuovat nykyruokien tutut hiivauute ja aromiaineet. Ennen muinoin hernekeitto tehtiin vain oikeista herneistä, vedestä, sipulista ja lihasta. Onneksi kehitys kehittyy ja herneiden liottamisestakin on päästy eteenpäin.

Perjantaina juhlitaan jo viikonloppua ja tarjotaan monikomponenttista proteiinivalmistetta. Se koostuu eristetyistä kasviproteiineista, kuitufraktioista ja juuri tähän ruokaan kehitetystä aromijärjestelmästä. Jotta ruoan voi tunnistaa ruoaksi, se tarjoillaan ruskeakastikkeen kanssa, joka on suunniteltu veteen lisätyistä tärkkelyksistä, väriaineista ja aromeista, jotka yhdessä muodostavat makumuiston perinteisestä kastikkeesta.

Ruokalista sai ravitsemisalan asiantuntijoilta kiitosta modernista lähestymistavasta, jossa raaka-aineet puretaan molekyyleiksi ja kootaan nykyteknologian avulla uudelleen ruoaksi, jotta lopputulos muistuttaisi mahdollisimman paljon ruokaa.

Asiantuntijoiden mukaan suurin etu on tasalaatuisuus. Nyt vihdoin tiedämme tarkasti, mitä lapset syövät, sillä pystymme määrittämään ravinteet pilkulleen suosituksien mukaisesti, koska kaikki ruokakomponentit tulevat tehtaasta.

Jaakko Moilanen

puheenjohtaja, Oikeaa ruokaa ry