Jaakko Moilanen, Oulu

Olen kolmen lapsen oululainen isä. Vanhin lapsi jo koulussa, keskimmäinen päiväkodissa ja kolmas taapertaa vielä kotona. Kymmenisen vuotta sitten omien terveyshaasteiden myötä kiinnostuin ravitsemuksesta ja sen parantavasta vaikutuksesta terveyteen. Siitä lähtien olen kiinnostunut ja suhtautunut ravitsemukseen intohimoisesti ja opiskellut, minkälainen ravitsemus todella on terveellistä ihmiselle.

Törmäsin syksyllä 2024 internetissä Heidin tiimin tekemään Sotkamon kuntalaisaloitteeseen ultraprosessoidun ruoan poistamiseksi sotkamolaisista päiväkodeista ja kouluista ja totesin heti, että onpa hyvin ja perusteellisesti tehty aloite. Tällainen pitäisi saada jokaiseen Suomen kuntaan ja kaupunkiin! Aiemmin en edes tiennyt tällaisesta vaikuttamismahdollisuudesta. Kun omatkin lapset ovat päiväkoti- ja kouluruokailussa, koin asian niin tärkeäksi, että vastaava aloite oli saatava Ouluunkin.

Nykyään on ihmeellistä, kuinka puhtaan, lisäaineettoman luonnon ruoan puolesta pitää taistella päiväkoteihin ja kouluihin ja sitä joutuu jopa perustelemaan, miksi se olisi parempaa. Puhdas ruoka ei näköjään todellakaan ole itsestäänselvyys. Jossain kohtaan päiväkoti- ja kouluruokailu on mennyt pahasti pieleen. Yleinen perustelu ja lähtökohta tälle keskustelulle on, ettei rahaa ole. Rahaa on kuitenkin miljarditolkulla laittaa vieraiden maiden sotiin ja muihin EU-projekteihin. Omille lapsillemme tämä raha ei siten riitä.

Päiväkoti- ja kouluruokailu on Suomessa kiinteä osa kasvatusta ja opetusta, ja sillä on monia tärkeitä tehtäviä, jotka ulottuvat ravitsemuksen lisäksi oppimiseen, terveyteen ja arvojen välittämiseen. Tällä hetkellä lapsille tarjottava prosessoitu päiväkoti- ja kouluruoka on ristiriidassa näiden arvojen kanssa, eikä raaka-aineen ja pitkälle teollisesti prosessoidun tuotteen välillä nähdä laadullista eroa, sillä vain ravintoaineiden määrä ratkaisee.

Sanonta ”Olet mitä syöt” on peräisin saksalaiselta filosofilta ja antropologilta Ludwig Feuerbachilta. Hän käytti tätä ajatusta 1800-luvulla korostaakseen, kuinka ravinnolla on perustavanlaatuinen vaikutus ihmisen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Vaikka lausahdus liitetään häneen, sen ajatusmaailma juontaa juurensa vielä kauemmas historiaan, esimerkiksi antiikin Kreikan lääketieteeseen ja Hippokrateen opetuksiin. Myöhemmin se on yleistynyt terveyttä ja ravitsemusta käsittelevissä yhteyksissä. Nykyajassa ravitsemuksen, fyysisen ja henkisen terveyden yhteys on kadotettu.

Päiväkotien ja koulujen ruokajärjestelmä ei ole taivaasta tippunut totuus, jota ei voisi muuttaa. Uskon, jos tarpeeksi iso joukko vanhempia vaatii muutosta, muutosta myös tapahtuu.