Kansalaisaloite kouluruoasta – mitä oikeasti tavoitellaan?

Kansalaisaloitteesta

Pari päivää sitten saimme kritiikkiä aloitteen osalta monia asioita koskien ja haluan selventää paria niistä. Aloitteen tarkoituksena on parantaa koulu- ja päiväkotiruokailun laatua siten, että lasten päivittäinen ravinto koostuu aidommista, vähemmän teollisesti muokatuista raaka-aineista. Kyse ei ole ideologisesta tai ruokavaliosuuntauksia vastakkain asettavasta hankkeesta, vaan kansalaislähtöisestä ehdotuksesta, joka pyrkii varmistamaan lasten hyvinvointia tukevan ravinnon saatavuuden ja saamaan asiaan edistystä.

On totta, että me aloitteen tekijät emme ole virallisia ravitsemustieteen asiantuntijoita. Samalla on kuitenkin selvää, että viralliset tahot eivät aseta kouluruokailulle sellaisia terveyttä tukevia laatukriteerejä, joita lapset oikeasti tarvitsisivat. Jos viralliset asiantuntijat katsovat sujuvasti sivusta, kun lapsille tarjotaan ylikäsiteltyä, lisäaineilla kyllästettyä ja ravinneköyhää ruokaa, on syytä kysyä, ketä he oikeasti palvelevat. Unelmatilanteessa ravitsemuksen asiantuntijat perustaisivat ravintosuositukset puolueettomaan tieteelliseen tutkimukseen ja osaisivat vieläpä yhdistää tämän tutkimuksen omilla aisteilla havaittaviin asioihin.

Käsittämätöntä on se, että tämä porukka levittelee käsiään muka ymmällään, kun lasten ja aikuisten oireet ovat näkyviä, tuntuvia kuuluvia ja hintavia. En kertakaikkiaan pysty hyväksymään sitä, että tällä hetkellä nk. asiantuntijat puolustavat pääosin mielummin omaa asemaansa kuin ihmisten hyvinvointia. Normaalisti toimivassa yrityksessä näin surkeasti suoriutuvat tunarit saisi potkut jo koeajalla, mutta Oy Suomi Ab vain jatkaa työsuhdetta. Tämä kertoo kyllä kaiken tarvittavan myös työnantajasta.

Tämä on nimensä mukaisesti kansalaisaloite, ei asiantuntija-aloite. Olemme kukin tahoillamme tankannut ravitsemuksesta tietoa eri kanteilta jo vuosikausien ajan, ja ennen kaikkea käyttäneet omia aistejamme ja havaintokykyämme tässä maailmassa, jossa tieteeksi kutsuttu on valtaosin läpeensä korruptoitunutta ja sieltä totuuden erottaminen on vaikeaa. Jos puhutaan nyt pelkistä lisäaineista ja ultraprosessoiduista ruoista, niin normaali järkikin sen sanoo, että ihmiskehoon kuuluu sellaiset aineosat, jotka ovat sellaisessa muodossa, että ihmiskeho tunnistaa ne ja osaa käyttää ne hyödykseen.

Yksi ihmisjoukko, joka on pahoittanut mielensä tästä isosti on kasvissyöjät ja vegaanit, jotka nykyään tyypillisesti kuluttaa aika paljon erilaisia, erilaisista komponenteista kasattuja kasvimaitoja ja -proteiineja. Ajattelen, että yhtälailla ns. kestomakkaroiden, rasvattomien maitotuotteiden tai älyttömiä maitopohjaisia sötkötysvanukkaita kuluttavat saattaisivat ajatella olevansa tulilinjalla.

Ultraprosessoinnilla otetaan aloitteessa yhtälailla kantaa kaikkiin ultraprosessoituihin ruokiin. Aloite ei ole esimerkiksi kasvisruokaa vastaan, ei ideologisesti eikä käytännössä. Sen tavoite on parantaa kouluruoan laatua riippumatta ruokavaliosta. Kasvispohjaiset ruoat, kuten liotetut ja idätetyt sekä esimerkiksi perinteisin menetelmin käsitellyt pavut, linssit, tofu, tempeh, sienet ja kasvikset, ovat täysin linjassa aloitteen kanssa, kunhan ne valmistetaan aidosti prosessoimattomista raaka-aineista. Vegaanit hyötyisivät tässä itsekin siitä, että kasvisruoasta tulisi ravitsevampaa. Tarkoitus on siis tukea myös ravitsevaa kasvipohjaista ruokaa, ei rajata sitä pois.

Aloitteen tavoitteena on määritellä laatukriteerit, joiden mukaan kaikki tuotteet – myös kasvipohjaiset – tukisivat lasten ravitsemusta mahdollisimman luonnollisella tavalla. “Ultraprosessoitu” ei tarkoita automaattisesti “kiellettyä”, vaan viittaa elintarvikkeen käsittelyasteeseen, ja ravitsemustieteellisesti ultraprosessoitu ruoka ei kuulu kasvavien ja kehittyvien lasten ja nuorten tai aikuisten opiskelijoiden jokapäiväiseksi arkiruoaksi.

Jos jollekin on vielä epäselvää mitä tällä termillä tarkoitetaan, niin virallisesti hyväksytyin tieteellis-hallinnollinen viitekehys on NOVA-luokitusjärjestelmä, jota käyttää Maailman terveysjärjestö (WHO), Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) sekä Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) politiikkasuosituksissaan. NOVA-luokitus jakaa elintarvikkeet neljään luokkaan prosessoinnin mukaan:

Luokka 1: Prosessoimattomat tai minimaalisesti prosessoidut elintarvikkeet

– Luonnonmukaiset tai mekaanisesti käsitellyt raaka-aineet, esim. tuoreet hedelmät, vihannekset, liha, maito.
Luokka 2: Prosessoidut ainesosat

– Luonnollisista lähteistä erotetut aineet, kuten öljyt, suola, sokeri, tärkkelys.
Luokka 3: Prosessoidut elintarvikkeet

– Yhdistetään luokan 1 ja 2 aineksia, esim. leipä, juusto, suolakurkut.
Luokka 4: Ultraprosessoidut elintarvikkeet (UPF)

– Teollisesti valmistettuja tuotteita, jotka koostuvat pääosin uudelleenrakennetuista ainesosista ja lisäaineista, eikä niissä enää ole alkuperäisen ruoan rakennetta tai koostumusta.
– Tyypillisiä ominaisuuksia:

• käytetty teollisia prosessointimenetelmiä (hydrolyysi, ekstrusio, fraktiointi, re-teksturointi)
• sisältävät emulgointiaineita, sakeuttajia, väriaineita, aromeja, stabilointiaineita
• korvaavat tuoreiden raaka-aineiden rakenteen keinotekoisella yhdistelmällä
• suunniteltu helposti nautittaviksi ja voimakkaasti palkitseviksi (ns. hyper-palatable foods)

Vegaanipiireissä on huolestuttu kasvipohjaisista juomista, jotka ovat nousseet suosituiksi vaihtoehdoiksi maidolle. Vaikka ne koetaan kevyiksi ja ekologisiksi, useimmat niistä ovat kuitenkin teollisesti pitkälle käsiteltyjä tuotteita, joissa alkuperäisestä raaka-aineesta on jäljellä vain murto-osa. Valmistusprosessissa kaura, pavut tai pähkinät murskataan, pilkotaan entsyymeillä, suodatetaan ja sekoitetaan öljyjen, stabilointiaineiden ja vitamiinilisien kanssa, jotta saadaan aikaan maidon kaltainen koostumus ja maku.

Tämän vuoksi ne kuuluvat NOVA-luokituksessa ultraprosessoituihin elintarvikkeisiin (luokka 4). Poikkeuksena ovat tuoreet ja ns. kotitekoiset juomat, joissa käytetään vain raaka-ainetta ja vettä. Ne ovat yksinkertaisia, ravinteikkaampia ja kuuluvat prosessoitujen mutta ei-ultraprosessoitujen (NOVA 3) ryhmään.

NOVA-luokituksen mukaan valtaosa kasvipohjaisista juomista kuuluu luokkaan 4 – Ultraprosessoidut elintarvikkeet. Näitä valmistetaan teollisesti pilkkomalla raaka-aineen tärkkelys ja proteiinit, poistamalla kuitu ja lisäämällä öljyjä, stabilointiaineita, vitamiineja ja makeutusta. Tuotantoprosessissa käytetään entsymaattista hydrolyysiä, suodatusta, homogenisointia, lämpökäsittelyä ja lisäaineita, mikä tuhoaa alkuperäisen kasvin rakenteen. Lopputulos on teollinen koostumus, jossa ei enää ole täysjyväkauran, pähkinän tai soijapavun alkuperäistä ravintorakennetta.

Miksi esimerkiksi kaurajuoma ei ole terveellinen?

Kaurajuoma on teollisesti prosessoitu tärkkelysliuos, jonka ravintoarvo on heikko ja aineenvaihdunnallinen vaikutus haitallinen verrattuna täysravintoon. Kaurajuoma valmistetaan entsymaattisesti hajottamalla tärkkelys glukoosiksi, mikä nostaa veren glukoosi- ja insuliinitasot nopeasti ja voi heikentää insuliiniherkkyyttä pitkällä aikavälillä. Kaurajuoma sisältää vain noin 1 g proteiinia / 100 ml ja niukasti välttämättömiä rasvahappoja, joten se ei tue kudosten uusiutumista. Kauran fytaatit sitovat sinkkiä, rautaa, kalsiumia ja magnesiumia, jolloin ravinteet eivät imeydy tehokkaasti edes “vitaminoiduista” juomista.

Useimmat kaurajuomat sisältävät emulgointiaineita ja synteettisiä vitamiineja (esim. D2), joiden biologinen hyöty on heikompi kuin luonnollisten ravinteiden. Suodatus poistaa suurimman osan beetaglukaanista, jolloin kaurajuoman väitetyt kolesterolia alentavat tai suolistomikrobistoa tukevat vaikutukset ovat käytännössä merkityksettömiä. Kaurajuoma ei ole luonnollinen ravintolähde, vaan ultraprosessoitu, sokeripitoinen ja mineraalien imeytymistä estävä tärkkelystuote, jonka jatkuva käyttö voi heikentää aineenvaihduntaa ja ravinteiden saantia.

Myös esimerkiksi lapsille koulussa juotettava rasvaton lehmänmaito on ultraprosessoitu tuote ja käsitykseni mukaan sen suosittelu ei perustu ravitsemussuosituksiin, vaan taloudellisesti tuettuun teollisuuden ylijäämän hukkaamiseen. Kouluissa juotava rasvaton maito palvelee markkinoita ja EU:n tuotantosuunnitelmia. Tämä selittää, miksi sitä suositaan ja tuetaan taloudellisesti, vaikka ravitsemuksellisesti maltillinen käsittelemättömän täysmaidon juominen olisi lapsille parempi vaihtoehto.

Kasviproteiinit

Kasviproteiineja on laaja kirjo. Osa on täysin luonnollisia ja ravitsevia, kun taas osa on ultraprosessoituja teollisia tuotteita. Terveysvaikutusten kannalta keskeistä on se, kuinka pitkälle raaka-aine on erotettu alkuperäisestä muodostaan ja kuinka paljon siihen on lisätty teollisia lisäaineita.

Ei-ultraprosessoidut kasviproteiinit kuuluvat NOVA 1–3 -luokkiin eli ovat prosessoimattomia tai vain minimaalisesti prosessoituja. Ne tukevat luonnollista ravitsemusta ja ovat täysin linjassa “ultraprosessoimattoman ruoan” aloitteen kanssa:

• Liotetut ja idätetyt pavut, jyvät ja linssit
• Herneproteiini (jos valmistettu ilman lisäaineita)
• Tofu ja tempeh (perinteisesti fermentoidut, ilman esipaistoa tai lisäaineita)
• Proteiinipitoiset kasvikset, sienet, pähkinät ja siemenet

Ultraprosessoidut kasviproteiinit (NOVA 4)

Seuraavat tuotteet ovat teollisesti uudelleenrakennettuja elintarvikkeita, joissa proteiinit on erotettu, hydrolysoitu tai konsentroitu, ja koostumus on korvattu lisäaineilla, öljyillä ja aromeilla.

• Soijarouhe, soijaproteiini-isolaatti ja -konsentraatti
• Herneproteiini-isolaatti ja -valmisteet (usein “vegefileet” ja “burgerit”)
• Seitan (gluteenista erotettu proteiini)
• Härkis, nyhtökaura, Beyond Meat, Quorn (sisältävät mm. stabilointiaineita, sakeuttajia, aromeja, väriaineita ja öljyjä)
• Kasviproteiinijauheet (hydrolysoituja proteiineja, lisäaineita ja makeutusaineita sisältävät tuotteet)

Tutkimuksissa todetaan, että vaikka kasvipohjaiset lihankorvikkeet voivat olla ekologisia, ne kuuluvat ravitsemuksellisesti ultraprosessoitujen elintarvikkeiden ryhmään, koska niissä proteiini on eristetty alkuperäisestä kasvista, mukana on teollisia prosessointimenetelmiä (ekstruusio, hydrolyysi), tai lisätään aromeja, väri-, maku- ja rakenneaineita.

Kasviöljyt

Kasviöljyt ovat usein harmaan alueen tuotteita, mutta hallinnollisesti (NOVA- ja WHO/FAO-luokituksen perusteella) niiden prosessointiaste voidaan määritellä varsin tarkasti. Alla on täsmällinen ja tieteellisesti perusteltu jaottelu:

Hallinnollinen määrittely: ultraprosessoidut öljyt NOVA-luokituksen perusteella:
Luokka 2 (processed culinary ingredients) = luonnolliset, mekaanisesti puristetut öljyt
Luokka 4 (ultra-processed foods) = teollisesti jalostetut ja kemiallisesti muokatut öljyt ja rasvaseokset

NOVA:n ja WHO/FAO:n linjauksen mukaan öljy muuttuu ultraprosessoiduksi, kun sen valmistuksessa käytetään kemiallisia liuottimia, korkeita lämpötiloja, deodorisointia, valkaisua tai lisäaineita (antioksidantteja, emulgointiaineita), eikä alkuperäinen kasvisolun rakenne enää säily.

Ei-ultraprosessoidut öljyt (NOVA 2)

Nämä ovat mekaanisesti puristettuja tai kylmäpuristettuja öljyjä, joissa ei käytetä kemiallista uuttoa tai deodorisointia:

• Kylmäpuristettu oliiviöljy (extra virgin)
• Kylmäpuristettu avokadoöljy
• Kylmäpuristettu pellavaöljy
• Kylmäpuristettu hamppuöljy
• Kylmäpuristettu saksanpähkinäöljy
• Kylmäpuristettu manteli- ja seesamiöljy
• Kylmäpuristettu kookosöljy (luomu, ilman deodorisointia)

Nämä ovat terveellisiä raakaöljyjä, joita käytetään ruoanvalmistuksen ainesosina, ei teollisesti rekonstruoituina tuotteina.

Ultraprosessoidut öljyt (NOVA 4)

Nämä öljyt valmistetaan kemiallisella liuotinuutolla (yleensä heksaanilla), jonka jälkeen ne käyvät läpi raffinoinnin, valkaisun ja deodorisoinnin. Lopputulos on biokemiallisesti muuttunut tuote, jossa ei ole alkuperäisiä antioksidantteja, fenoleja tai rasvahappoprofiilia sellaisenaan jäljellä.

Tyypillisesti ultraprosessoituja öljyjä ovat:

• Auringonkukkaöljy (raffinoitu)
• Rapsiöljy / Canola oil (raffinoitu, deodoroitu)
• Soijaöljy
• Maissiöljy
• Rypsiöljy
• Safloriöljy (saflower oil)
• Puuvillansiemenöljy
• Palmuöljy (raffinoitu)
• Palmunydinöljy
• Grapeseed-öljy (viinirypäleen siemenistä liuotinuutettu)
• Kasviöljyseokset (“vegetable oil blends”, margariinien perusta)
• Margarinit ja levitteet, jotka sisältävät osittain kovetettuja kasviöljyjä, emulgointiaineita ja väriaineita

Raffinoidut kasviöljyt ovat biokemiallisesti epästabiileja ja sisältävät usein oksidoituneita linolihappojohdannaisia (ALEs, OXLAMs), jotka voivat aiheuttaa oksidatiivista stressiä ja matala-asteista tulehdusta elimistössä. Lisäksi liuotinuutto ja lämpökäsittely tuhoavat luonnolliset antioksidantit (E-vitamiini, fenolit).

Koulukeittiöiden infrastruktuurista ja kustannuksista on tullut myös paljon kommentteja.

On totta, että suuri osa Suomen kouluista toimii tällä hetkellä niin sanottuina lämmitysasemina. Emme vaadi aloitteessa, että kaikki koulukeittiöt muutettaisiin ammattikokkien johtamiksi tuotantokeittiöiksi, vaikka toki se olisi pitkällä aikavälillä ihanteellista lasten kannalta. Aloitteen tarkoituksena on suunnanmuutos: ohjata päätöksentekoa ja hankintakriteerejä kohti laadukkaampaa ja aidompaa ruokaa.Olisi erinomaista, jos kouluissa voidaan tulevaisuudessa valmistaa enemmän aterioita paikan päällä, kuten joissakin kouluissa edelleen tehdään. Tiedostamme kuitenkin, ettei tämä ole realistista kaikkialla Suomessa, mutta kehitystyö on mahdollista. Silti jo nykyisistä toimitusketjuista voidaan saada huomattavasti parempaa ruokaa. Se vaatii vain laatukriteerien ja vaatimustason nostamista sekä työvaiheiden kehitystä.

On muistettava, että kouluruoka ei ole ilmaista, vaikka se oppilaille maksutonta onkin. Kyseessä on valtava taloudellinen järjestelmä, jossa liikkuvat suuret rahavirrat ja isot markkinatoimijat. Raaka-aineet hankitaan tukkuhinnoin, ruoat valmistetaan keskuskeittiöissä, reseptiikka standardoidaan ja hankintasopimuksissa halvimmat komponentit usein voittavat. Öljyt, margariinit, pakasteet ja valmisruokakomponentit ostetaan valtavina kokonaisuuksina ja näin laatu jää juuri ja juuri hyväksyttävälle minimitasolle.

Veronmaksajilla, vanhemmilla ja lapsilla ei ole todellisia mahdollisuuksia vaatia laatua ruokatoimittajilta. Laatu ei nouse, ellei sitä johdonmukaisesti vaadita ja valvota. Laadukkaampaa ruokaa voidaan myös valmistaa jo olemassa olevissa keittiöissä, kun reseptiikkaa yksinkertaistetaan ja raaka-aineiden laatua parannetaan. Nykyisistäkin toimitusketjuista on mahdollista saada vaikka välittömästi parempilaatuista ruokaa, kunhan toimittajille asetetaan vaatimuksia.

Taloudesta

Tämä kokonaisuus ansaitsisi syvällistä tutkimusta, sillä huonolaatuisen ruoan vaikutukset ulottuvat laajasti talouteen, terveyteen, koulutukseen ja työhyvinvointiin. Silti yksi asia on selvä: rahaa on. Kyse on arvovalinnasta. Kun raha suunnataan merkityksellisiin asioihin, kuten lasten hyvinvointiin ja ravitsemukseen, hyöty koituu koko yhteiskunnalle.

Muutos voi tapahtua vaiheittain, mutta nykyinen malli ei palvele kenenkään etua ei lasten, ei koulujen henkilöstön, eikä yhteiskunnan talouden. Huonolaatuinen ruoka on todella kallista: se heikentää hyvinvointia ja lisää terveydenhuollon kustannuksia moninkertaisesti verrattuna ennaltaehkäisevään, ravitsevaan ruokaan.

Ultraprosessoidun ruoan ja lisäaineiden aiheuttamat haitat ihmisten fyysiselle ja henkiselle terveydelle ovat mittavia. Siksi on välttämätöntä, että kouluruokailun tulevaisuus rakennetaan aidon, terveellisen ja inhimillisen ravinnon varaan. Ruoan, joka tukee kasvua, oppimista ja hyvinvointia joka päivä.

Realismista

Meitä on myös kehoitettu miettimään kansalaisaloitteen laadinnassa sitä, millainen aloite olisi kannattanut laatia, tavoitteen pitäisi olla realistinen ja selkeä. Aloite ei varmasti ole kaikilta osin täydellinen, mutta mielestäni sen aiheuttaman keskustelun avulla voidaan määritellä pelin henki. Jos lasten laitosruokaa viitsi katsoa sellaisena kuin se todellisuudessa on, niin normaalijärjellä varustetun ihmisen on pakko huomata, että se on aivan pielessä.

Jos yksittäisiä lisäaineita lähdetään kieltämään, teollisuus keksii aina liukuhihnalta uusia ainesosia. Esimerkiksi E621, eli natriumglutamaatti nousi vuosia sitten kohun keskelle, kun sitä alettiin syyttää päänsäryistä ja muista oireista. Vaikka (epäilemättä puolueettomat..) tutkimukset osoittivat, ettei aine ole vaarallinen normaaleissa määrissä, sen maine tuhottiin.

Teollisuus reagoi markkinointisyistä – ei terveyssyistä. Nimi E621 poistui etiketeistä, mutta glutamaatti ei kadonnut mihinkään. Sen tilalle tulivat hiivauute, hydrolysoitu kasviproteiini, “luontaiset aromit”, soija- ja sieni-uutteet. Kaikki nämä sisältävät samaa glutamaattia, joka tehostaa makua ja saa aivot haluamaan lisää ruokaa.

E621 siis heitettiin junan alle, mutta elintarviketeollisuus jatkaa samaa peliä eri nimillä. Ruoka saattaa näyttää puhtaammalta, mutta vaikutus on sama – halpa, käsitelty ruoka maistuu paremmalta kuin sen kuuluisi.

Vaikutus

Lasten mielipide lienee jo kuultu ja luettu lehdistä viime aikoina. Opettajat ja varhaiskasvattajat saavat sekä maksaa tästä kurasta, että olla malliruokailijoina lapsille oman terveytensä kustannuksella. Kaikki tähän asti kontaktoimamme koulujen ja päiväkotien henkilökunta on ollut tästä aloitteesta pelkästään ilahtuneita.

Kukaan meistä ei pidätä hengitystään ja oleta, että aloite menisi tällaisenaan läpi kun vaaditut 50 000 nimeä tulee paperiin. Tämän aloitteen suurin arvo on se, että aihe herättää keskustelua monelta kantilta ja ennen kaikkea yhdistää ihmiset, jotka ovat paremman ruoan puolella. Aloitteen tekee myös älyttömän arvokkaaksi se, että se tuo yksittäisissä kunnissa parempaa ruokaa ajaville valtavan tuen heidän tekemäänsä työhän ja kertoo, että laadukkaalle ruoalle on valtava kysyntä.

Siksi emme halua pysähtyä siihen kohtaan, kun vaadittu nimimäärä tulee täyteen vaan tähtäämme paljon korkeammalle. Jos et ole vielä allekirjoittanut aloitetta, niin nyt on hyvä hetki osoittaa tukensa.

Me todella uskomme, että Suomi pystyy tekemään tällaisen uraauurtavan uudistuksen mitä muut maat vasta aloittelevat ja hakevat. Yritetään nyt yhdessä saada ensimmäisenä maailmassa Suomessa kansainvälisessä ravitsemustieteessä käytettävä virallinen NOVA-luokitus liitettyä lakiin, ja ultraprosessoidun ruoan tieteellisesti todistetusti haitalliset lisäaineet pois lasten kouluruoasta ja varhaiskasvatuksesta. Suomi on monessa asiassa onnistunut viemään eteenpäin sellaisia asioita, joita muu maailma vasta miettii: koulujärjestelmä, neuvola, puhdas vesi, maksuton kouluruoka. Tämä aloite jatkaa juuri tuota linjaa. Selkeä, tieteeseen pohjautuva, mutta inhimillinen ja tulevaisuuteen katsova uudistus.

Aloitteen tavoitteena on rakentaa yhteinen suunta, jossa eri näkökulmat voivat toimia rinnakkain. Tavoitteena on yhteistyö ja keskusteluilmapiiri, jossa ketään ei leimata, vaan keskitytään yhteiseen päämäärään: ravitsevampaan, aidompaan ruokaan lapsille. Aloitteen tavoitteena on kerätä enemmän allekirjoituksia kuin mikään aiempi kansalaisaloite Suomessa – jotta päättäjät näkevät selvästi, että kansa seisoo vahvasti lasten ja perheiden hyvinvoinnin takana. Haluamme, että viesti kuuluu mahdollisimman kauas: tämä asia on liian tärkeä pysähtyäkseen 50 000 nimeen, joten kehotamme kaikkia allekirjoittamaan myös sen jälkeen, kun raja on ylitetty.

Maria Hellsten ja Anni Holmström