Maistuva ja ravitseva kouluruoka on avainasemassa oppilaan kasvun, kehityksen, jaksamisen ja ennen kaikkea oppimisen kannalta.
Mielipidekirjoitus julkaistu Kalevassa 17.5.2025.
Kaleva julkaisi 16.1.2025 jutun liittyen Oulun kuntalaisaloitteeseen, jossa ehdotin ultraprosessoidun ruoan poistamista päiväkotien ja koulujen ruokailusta. Juttuun haastateltu ravitsemusterapeutti piti aloitetta turhana, sillä hänen mielestään ruoan prosessointiaste ei määrittele sen terveellisyyttä, vaan ravintosisältö. Ravitsemusterapeutti kertoi myös jutussa, että kaikki syömämme ruoka on jollain tapaa prosessoitua, esimerkiksi keittämällä.
Vastaavanlainen kuntalaisaloite käsiteltiin Sotkamossa maaliskuussa, ja kunnanvaltuuston kokouksessa Sotkamon ateria- ja siivouspalvelujohtaja totesi kunnanvaltuustolle puheenvuorossaan: ”Kaikki ruokahan on prosessoitua. Sitä on kuorittu, keitetty tai paistettu tai mitä sille sitten onkaan tehty.” Hän lisäsi myös: ”Ruoan prosessointiaste ei määrittele sen terveellisyyttä, vaan ravintosisältö.”
Lisäksi Helsingissä järjestetyssä Hyvä paha ruoka -tapahtumassa ravinnon turvallisuuden professori kertoi, että prosessoitu ruoka on ruoan käsittelyä ja valmistusta. Jos kuoritaan porkkanaa ja laitetaan se palasiksi, se on prosessointia.
Ongelma on, että alan asiantuntijat niputtavat kaikki prosessointitavat samanarvoisiksi. Voiko ikiaikaisia ruoan prosessointitapoja, kuten hapatusta, suolausta, graavausta, kuivatusta, savustusta ja riiputusta verrata nykyaikaisiin, teollisiin ultraprosessointitapoihin? Tai porkkanan kuorimista?
”Milloin ravitsemusterapeutit, kaupunkien ja kuntien viranhaltijat ymmärtävät porkkanan kuorimisen ja teollisen, ultraprosessoinnin erot?”
Nykyaikainen, teollinen ultraprosessointi eroaa perinteisestä ruoan valmistuksesta ja säilönnästä siinä, että raaka-aineet hajotetaan, muunnetaan ja yhdistellään teollisesti, usein niin, että lopputuote ei enää muistuta alkuperäistä raaka-ainetta. Yleensä näistä ruoan prosessointimenetelmistä ei voi mitään toistaa kotikeittiössä, koska ne vaativat teollisia kemikaaleja, korkeita lämpötiloja ja erikoislaitteita.
Tieteelliset julkaisut ja viikoittain uutisetkin kertovat meille, että ultraprosessoitu ruoka aiheuttaa ihmiselle haittaa mitä erilaisin tavoin. Suomen ravitsemussuosituksissa ultraprosessoidun ruoan haittoja ei käsitellä erillisenä aiheena, mutta suositusten painotus luonnollisempiin ja vähemmän käsiteltyihin ruokiin tarkoittaa, että ultraprosessoitujen tuotteiden kulutusta suositellaan vähentämään.
Iso osa päiväkoti- ja kouluruoasta on tieteellisen NOVA-luokittelun mukaan ultraprosessoitua, koska ruoissa on käytetty paljon lisäaineita. Vaikka lisäaineita on ehkä tutkittu erikseen niiden turvallisuuden varmistamiseksi, niiden pitkäaikaisia yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu kattavasti. Tämä on yksi syy, miksi monet ravitsemusterapeutit ja tutkijat muualla maailmalla suosittelevat syömään mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa ja keskittymään luonnollisiin, vähän prosessoituihin elintarvikkeisiin.
Milloin Suomessa ravitsemusterapeutit, kaupunkien ja kuntien viranhaltijat ymmärtävät porkkanan kuorimisen ja teollisen, ultraprosessoinnin erot?
Jaakko Moilanen
Oulu